Nyt loppukesästä talomme ikkunoihin on lentänyt paljon lintuja. Vaikka suurin osa niistä onkin päässyt omin avuin jatkamaan matkaa, oman kiinnostuksen ja harrastustem pohjalta lähdin vähän lukemaan lisää aiheesta. Maailmanlaajuisesti yllättävän suuri määrä lintuja kuolee vuosittain ikkunaan törmäämisen seurauksena. Ilmeisesti esimerkiksi sääolosuhteilla ei ole hirveästi merkitystä lintujen törmäystiheyteen, mutta myöskään iällä tai sukupuolella ole merkitystä riskille. Jotenkin saattaisi kuvitella että nuoret yksilöt kokemattomuuttaan törmäisivät aikuisia useammin. Mutta kirjallisuuden perusteella kokemattomuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Törmääminen johtuu siitä, että lintu ei yksinkertaisesti tunnista estettä joko lasipintaan heijastuvan maiseman takia, tai sitten että esimerkiksi sisältä näkyvät valot saavat sen luulemaan, että reitti on esteetön. Tietenkin petoja pakenevat linnut ovat asia erikseen, mutta tässäkin tapauksessa törmäyksen syy lienee siinä, että linnut kuvittelevat pakoreitin olevan esteetön.

Sitten päästäänkin siihen, kuinka estää näitä törmäyksiä. Petolinnun silhuetit ikkunoihin liimattuna ovat yksi keino. Itsekin muistan kuinka ala-asteella askartelimme haukkasiluetteja ikkunoihin. Kuitenkin niissä tutkimuksissa mitä aiheesta luin, silhuettien tehokkuus kyllä kyseenalaistettiin. Sen sijaan koko ikkunapinta-ala tulisi käsitellä tai peittää niin, että lintu ymmärtää, ettei siitä voi lentää läpi. Myöskään verhot eivätkä sälekaihtimet ilmeisesti tehoa riittävästi, koska tietyissä olosuhteissa ne eivät näy ulospäin. The Cornell Lab of Ornithology:llä oli mielestäni hyvä lista keinoista, mitä voi kokeilla. Artikkeleissa suositellaan myös, ettei lintujen ruokintoja sijoitettaisi 4 – 10 metrin päähän ikkunasta. Jos ne ovat alle metrin päässä, linnut eivät ehdi sellaiseen vauhtiin, että vahingoittaisivat itseään törmäyksessä.

Jos lintu törmää ikkunaan riittävällä vauhdilla, se kuolee todennäköisesti saman tien murtumiin tai sisäisiin vammoihin. Jos lintu ei kuole törmäyksessä, se monesti toipuu itsestään. Muun muassa Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ohjeistaa, että ikkunaan törmänneen voi laittaa pahvilaatikkoon ja antaa sen toipua rauhassa joko muutaman tunnin tai yön yli ja laskea sitten vapaaksi. Lintuja käsitellessä kannattaa aina muistaa tautiriskit, ja se, että villieläin kärsii aina käsittelystä. Mutta mitä tehdä, jos lintu ei vaikuta toipuvan lentokuntoon itsestään? Suomen lainsäädännön mukaan sairaana, vahingoittuneena tai muuten avuttomassa tilassa tavattua luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Jos epäröi mitä loukkaantuneelle linnulle kannattaa tehdä, voi ottaa yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluvalvojaan joka osaa ohjeistaa eteenpäin. Mitä suurempi loukkaantunut lintu on, sen todennäköisemmin esimerkiksi murtuneelle siivelle voi tehdä jotakin.

Kuvan lintu määritettiin sinirinnaksi (Luscinia svecica). Lintu tokeni itsestään kymmenessä minuutissa lentokuntoon.

Lähteitä:

Evans Ogden, L. J. 1996. Collision course: the hazards of lighted structures and windows to migrating birds.

Klem, D. 1989. Bird-window collisions. Wilson Bull., 101(4), 1989, pp. 606-620.

Klem, D. 1990. Collisions between birds and windows: mortality and prevention. Journal of Field Ornithology, 1990, 61(l):120-128.

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry: Loukkaantuneet linnut http://www.pply.fi/index.php/loukkaantuneet-linnut

The Cornell Lab of Ornithology: All about birds: http://www.birds.cornell.edu/AllAboutBirds/faq/attracting/challenges/window_collisions